Teuvan kirkon saarnastuolin takana komeilevat, vai pitäisikö sanoa, rumeilevat maalliset rahankeruuvälineet.

Näiden rahankeruuvälineidän eli kolehtihaavien kautta maallinen ja hengellinen sulautuvat luontevasti yhteen.

Sakramentti eli mysteerio on niin sanottu pyhä toimitus. Kirkkoisä Augustinuksen määritelmän mukaan sanan yhdistyessä aineeseen, syntyy sakramentti. Luther piti varhaiskautenaan myös rippiä sakramenttina. Koska rippiin ei sisälly Augustinuksen määritelmään liittyvää ainetta, sitä ei myöhemmin luettu sakramentteihin. Se on harmillista, sillä kirkossa on nyt vain kaksi sakramenttia.

Kolehtihaavit ovat kirkossa esillä hyvin näkyvällä paikalla aivan alttarin vieressä. Tuntuisi varsin luontevalta, että kirkossa olisi myös kolehtihaavin sakramentti niiden kahden muun lisäksi. Onhan kolehtihaavissakin ainetta, joten se täyttäisi Augustinuksen määritelmän. Sakramentin pätevyys ei riipu sakramentin aineellisen olomuodon laadusta. Kolehtihaavit ovat muutenkin aina  läsnä kirkon jumalanpalveluksessa.

Maallikot eivät voi, tai eivät osaa, jakaa sakramenttia. Ilmeisesti siksi, koska vain tehtävään asetetut papit tietävät oikean sekoitussuhteen. Sakramenttihan syntyy siitä, kun sana yhdistyy aineeseen.

Ystäväni Mateus kertoi harjoittaneensa perunamaan sakramenttia. Hän yhdisti satoa siunaavan rukouksen yhdessä perunan siementen kanssa multaan. Mutta sitten hän totesikin, että eihän se toimikaan kun hän on maallikko. Halusin rohkaista häntä ja kerroin, että maallikkokin voi hätätapauksessa jakaa sakramentin, jos pappia ei ole saatavilla ja että se toimitus on yhtä pätevä. Toimituksella tulisi olla kaksi todistajaa. Pitää vain muistaa viipymättä tehdä ilmoitus paikallisseurakuntaan.