Sain olla rohkaisemassa kunnanjohtajaa oikealle tielle

 Iltapäivän aurinkoisella hiihtolenkillä näin edessäni tutun hahmon. Vaikka en nähnyt kuin selkäpuolen, tunnistin jykevän majesteetillisen hahmon hänen ylhäisyydekseen kunnanjohtajaksi.
 
 jep
- Kunnanjohtaja ulkoilemassa
 
Kunnanjohtaja seisoskeli siinä kahden vaiheilla. Välillä vilkuillen latua, joka johti jonnekin kaukaisuuteen ja välillä viereistä latua, joka palasi sieltä jostakin.
Hänen olemuksestaan huokui, että hän oli jo parhaat päivänsä nähnyt. Ei ollut enää sitä puhtia ja hengen paloa kuin ennen muinoin. Hän mainitsi olevansa hieman huonossa kunnossa. Tutkaillessaan oikopolkua, hän muisteli, että pari tuttua kaveria oli jo tuossa sadan metrin päässä aikoinaan heittänyt henkensä ylirasituksesta sydämen sanottua irti työsopimuksensa.
Rohkaisin kunnanjohtajaa tekemään elämänsä ehkä tärkeimmän päätöksen ja käyttämään oikopolkua. 
 
Jatkoin omaa latuani. Sivusilmilläni näin kunnanjohtajan katoavan oikopolulle. Sivakoin hyvillä mielin tietoisena siitä, että olin kenties pelastanut hänen henkikultansa.
 
Taivas yksin tietää.