Postia Brother Mateukselle

Viime lauantaina minulla oli suuri etuoikeus olla läsnä Tyyne-mamman 100-vuotisjuhlissa.
Merkillistä, vaikka tuli oleskeltua seurakuntasalissa lähes kuusi tuntia, ei yhtään ahistanut. Tyynen aurinkoinen läsnäolo karkoitti kaikki ahdistusta aiheuttavan tekijät. Mikä ihmeellisintä, vaikka läsnä oli leegio pappeja, sekään ei aiheuttanut häiriötä voimakentässä.
 
 
Läsnä olivat kirkkoherrat Elon Orja, Aaron Lahtinen, Miika Vuolas sekä pastori Mika Hela-Anderson. Näiden lisäksi bongasin uuden papin Henrik Ford Koppolan, joka vain piipahti kiireissään, koska hänellä oli edessään tuhka-astian siunaaminen kirkkomaahan iäisyyden suurta grillijuhlaa tai tuulenpuuskaa odottamaan vajaan puolen tunnin päästä.
Myös seuraajanne Janne ilahdutti läsnäolollaan. Pastori hänkin, mutta eri lammastarhasta kuin nuo yllä mainitut virkaveljet.
Vain yksi oli joukosta poissa. Sven Laurelius Tuuvaa siellä ei näkynyt. Vaikka Tyyne oli hänelle sanonut, että Lauri tuu vaan.
 
Väkeä oli niin paljon, että kaikki eivät meinanneet mahtua saliin. Osa joutui aterioitsemaan kirkkosalin puolella. Ensimmäinen kerta kun näin kirkossa nautittavan ehtoollista alkuseurakunnan malliin. Nykyinen ehtoollisateria on kutistunut kuin pyy maailmanlopun edellä sellaiseksi pikkiriikkiseksi chipsiksi. Viinikin on haihtunut pienen pieneksi liraukseksi ehtoollismaljan pohjauurteeseen.
 
- Mahtava homma - hohtava mamma, totesi brother Mateus.